Saaristomeren Lähikalahanke

Ravinteiden liiallisesta määrästä johtuva rehevöityminen on yksi Itämeren ja Saaristomeren suurimmista ongelmista.

John Nurmisen Säätiö

1) Projektin nimi + sen takana oleva organisaatio

Saaristomeren Lähikalahanke – John Nurmisen Säätiö

2) Ongelman kuvaus

Ravinteiden liiallisesta määrästä johtuva rehevöityminen on yksi Itämeren ja Saaristomeren suurimmista ongelmista. Rehevöitymisen oireita ovat mm. jokakesäiset sinileväkukinnot ja veden sameneminen. Rehevöitymistä voidaan vähentää rajoittamalla Itämereen päätyvien ravinteiden, typen ja fosforin, määrää.

Särkikalat ovat hyötyneet meren rehevöitymisestä, ja rannikon särkikalakannat ovat kasvaneet. Runsastuneet särkikalat kilpailevat meressä ravinnosta ja elintilasta muiden, taloudellisesti tärkeämpien kalalajien kanssa. Särkikalojen tehokas kalastus voisi parantaa kalojen kasvua ja myös antaa enemmän tilaa petokaloille ja siten tasapainottaa kalaston rakennetta. Hoitokalastuksen laajemmista ympäristövaikutuksista merialueella ei kuitenkaan ole kattavaa tutkimustietoa.

Meressä jo olevien ravinteiden kierrätykseen maalle ei ole monia keinoja. Kalastus on yksi tehokas tapa kierrättää ravinteita merestä takaisin hyötykäyttöön. Kalastuksen on Suomessa arvioitu poistavan kokonaisuudessaan vesistöistä maalle vuosittain noin 600 tonnia fosforia, joka on avainravinne sinileväkukintojen muodostumiselle. Vaikka vesistöjen ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen on rehevöitymisen torjunnassa ensisijaista, voidaan särkikaloihin kohdennetulla kalastuksella poistaa merkittävä määrä ravinteita meriekosysteemistä, vahvistaa merestä takaisin maalle johtavia ravinnevirtoja ja siten täydentää maalla tapahtuvia ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Särkikalalla ei nykyisin ole markkinaehtoista reittiä suomalaisen ruokapöytään. Kassikasvatettu tuontikala rasittaa paitsi ilmastoa myös Suomen vaihtotasetta. Särkikalan arvostuksen kasvu ja kotimaisen kalan saaminen suomalaisten ruokapöytään, ja esimerkiksi suurkeittiöiden valikoimiin, edistäisi samalla ravinteiden kierrätystä ja lisäisi kotimaisen kalan tarjontaa kuluttajille. Perinteinen rannikkokalastus on myös tärkeä osa Saaristomeren elävää kulttuuria.

3) Mihin projekti tähtää? / Miltä ratkaisunne näyttää?

Hankkeessa kalastetaan Saaristomeren alueella kohdennetusti vajaasti hyödynnettyä särkikalaa (mm. lahna, särki) ja kierrätetään kalassa olevat ravinteet hyötykäyttöön ihmisravinnoksi. Syntyvät raaka-aineen sivuvirrat kuten perkuujätteet pyritään hyödyntämään elintarvikeketjussa kalan- tai sianrehuna, tai vaihtoehtoisesti energiantuotannossa. Ensisijaisesti pyritään luomaan kotimaahan pysyvä elintarvikeketju sekä suurtalous- että kuluttajakysyntä särkikaloista valmistetuille kalatuotteille.

Särkikalojen pyynnin ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi hankkeen kalastusta on rajattu särkikaloihin, ja kaikki uhanalaiset lajit ja petokalat on vapautettava pyydyksistä. Samoin pyydysten sijoitetaan siten, että vaelluskalojen nousureitit eivät vaarannu. Hanke toteutetaan mahdollisimman läpinäkyvästi, pyyntiä valvotaan ja hankkeen etenemisestä tiedotetaan avoimesti. Kaikkiin sidosryhmiin pidetään yhteyttä ja eri sidosryhmien näkemyksiä kuullaan sekä hankkeen suunnittelussa että toteutusvaiheessa.

Hankkeen toteutus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan toimiva tuotantoketju Turun alueella hankkeeseen sitoutuneiden yhteistyökumppanieden kanssa. Tavoitteena on tukea lähikalatuotteelle paikallisesti toimivan markkinan syntymistä ja hahmottaa samalla toimintaan liittyvät mahdollisuudet, haasteet ja keskeiset pullonkaulat. Hankkeen toisessa vaiheessa lähikalatuotteiden tuotantoa ja markkinointialuetta laajennetaan asteittain muun muassa pääkaupunkiseudun suurkeittiöihin. Lisäksi tuotekehitykseen sitoutetaan yhteistyökumppaneiksi elintarvike- ja kaupanalan yrityksiä, joiden kanssa laaditaan myös seikkaperäinen suunnitelma lopputuotteiden kuluttajamarkkinointiin ja pilotoidaan tuotteita kuluttajamarkkinoilla. Hankkeessa tähdätään pysyvän kuluttajakysynnän luomiseen tuotteille.

Hankkeen kanssa rinnakkain tullaan toteuttamaan myös itsenäinen, tieteellinen tutkimusosio. Tutkimusosion tavoitteena on saada tietoa särkikaloihin kohdennetun kalastuksen vaikutuksista rannikkoalueen kalastoon sekä muista mahdollisista ekologisista vaikutusmekanismeista ja seurauksista.

4) Miten projekti myötävaikuttaa Itämeren tilan parantamiseen?

Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren ravinnekuormittajista. Saaristomeren Lähikalahanke kasvattaa kuluttajien tietoisuutta ruoan tuotannon ja vesistöjen suojelun välisestä yhteydestä ja nostaa kotimaisen kalan imagoa elintarvikkeena. Lisäksi hanke tukee paikallista elintarvikkeiden alkutuotantoa työllisyyden, tulojen ja investointien lisääntymisen kautta, ja tuottaa uusia kaupallisia innovaatioita myös elintarvikekäyttöön kelpaamattoman saaliin osan hyödyntämiseen: särkikalan käyttö kalan- tai sianrehuna, biokaasutuksen rejektivesien käyttö lannoitteena.

Merialueella hankkeen suurimmat hyödyt saadaan 1) poistamalla kalabiomassaan sitoutuneita ravinteita koko ekosysteemistä ja 2) kierrättämällä ravinteet hyötykäyttöön eettistä lähiruokaa tuottamalla, mikä vähentää osaltaan myös muuta Itämereen ravinnepäästöjä aiheuttavaa toimintaa, kuten lihan tehotuotantoa tai eläinrehun kasvatusta ja tuontia ulkomailta. Potentiaalisena hyötynä voidaan nähdä myös rannikkoalueen kalaston rakenteen tasapainottuminen. Ammattikalastus on elinkeinona itsessään merkittävä ravinteiden kierrättäjä merestä ja sisävesistä maalle, ja vajaasti hyödynnetyn kalan saaminen elintarvikekäyttöön lisää osaltaan tämän perinteisen saaristolaiselinkeinon kannattavuutta ja jatkuvuutta.

Äänestysaika on päättynyt

Muita kilpailijoita vuodelta 2015

Typenpoiston parantaminen jätevedenpuhdistamoilla

Typpi aiheuttaa Itämeressä monenlaista haittaa. Ammoniumtyppi on eliöstölle myrkyllistä ja kuluttaa happea. Nitraattityppi taas rehevöittää merta.

Täktominlahden ennallistaminen

Kääntääksemme negatiivisen kehityksen, käynnistimme operaatio Täktominlahden vuonna 2010.

Roskapostia - Kansalaisen tietokirja merten roskaantumisesta

Merten roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Meriroskat eivät tunne valtioiden välisiä rajoja, ja niistä aiheutuvat ongelmat koskettavat kaikkia ihmisiä, eliöitä ja elinympäristöjä Itämeren rannikolla.

Itämeri-palapeli

Itämeren tilan parantaminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä tietoa ruohonjuuritasolla tehtävän työn merkityksestä.

Itämeri-lähettiläsvierailut kouluissa

Projektimme tavoitteena on järjestää puolentoista vuoden aikana 600 elämyksellistä Itämeri- lähettiläiden pitämää oppituntia peruskouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa eri puolilla Suomea.

Mekaaninen eliönesto

Itämeren alueella veneiden pohjiin kasvaa levää ja merirokkoa, joiden kiinnittymistä estetään ympäristölle haitallisilla eliönestomaaleilla.

Lapsilta lapsille

Projekti tähtää siihen, että lapset itse löytävät Itämeren hienouden ja haluavat esitellä sen muillekin.

Itämeriviikko 2016

Munkkiniemen yhteiskoulu sijaitsee kivenheiton päässä Munkkiniemen rannasta. Itämeri on lähiympäristömme, jonka hyvinvoinnista haluamme pitää huolta.

#ihanaitämeri

Haasteena on luonnollisesti Itämeren tila, sen rehevöitymisen estäminen ja sitä kautta lajien suojelu ja toki virkistyskäytön mahdollistaminen myös jatkossa.

Lasten Itämeri-protesti 2016

Lasten mielipiteet saavat liian vähän näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja siksi heidän näkökulmansa jää päätöksenteossa lähes huomiotta.

Typenpoistolaite Saaristomeren vesiviljelylaitosten ravinnepäästöjen rajoittamiseksi

Saaristomerellä vesiviljelyksen, kuten kalankasvatuksen, seurauksena mereen joutuu ylimääräisiä ravinteita. Meressä ravinneaineet aiheuttavat esimerkiksi rantojen levien liikakasvua.