Roskapostia - Kansalaisen tietokirja merten roskaantumisesta

Merten roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Meriroskat eivät tunne valtioiden välisiä rajoja, ja niistä aiheutuvat ongelmat koskettavat kaikkia ihmisiä, eliöitä ja elinympäristöjä Itämeren rannikolla.

Pidä Saaristo Siistinä ry

1. Projektin nimi + sen takana oleva organisaatio

Roskapostia - Kansalaisen tietokirja merten roskaantumisesta

Pidä Saaristo Siistinä ry

2. Ongelman kuvaus

Merten roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Meriroskat eivät tunne valtioiden välisiä rajoja, ja niistä aiheutuvat ongelmat koskettavat kaikkia ihmisiä, eliöitä ja elinympäristöjä Itämeren rannikolla.

Merten roskaantumista ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja selvitetään parasta aika eri puolilla maailmaa. Itämeren osalta tietoja on kertynyt hajanaisesti muutaman viime vuoden ajalta. Ensimmäinen vertailukelpoinen Itämeren ympärysmaiden välinen selvitys rantojen roskaantumisesta valmistui vuonna 2013. Tästä selvityksestä saadut tulokset osoittavat Suomen rantojen osalta että:

  • Suurin osa, jopa 75 prosenttia kaikesta rantaroskasta on muovia tai vaahtomuovia
  • Kaupunkien läheisyydessä olevat rannat ovat huomattavasti roskaisempia kuin luonnontilaiset, asustuskeskuksista syrjässä olevat
  • Syömiseen ja juomiseen liittyvät roskat (pullonkorkit, ruokapakkaukset, kertakäyttöruokailuvälineet, kertakäyttömukit) ovat tyypillisimpiä löydöksiä rannoilla, epämääräisen muoviroskan jälkeen.

Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että vaikka roskien lähteet vaihtelevat alueittain, suurin osa mereen päätyvästä roskasta on peräisin maalta ja vain pieni osa merilähteistä, kuten laivaliikenteestä. Tämä näyttäisi pitävän paikkansa myös Suomessa, missä havaittiin verraten ison osan rantojen roskista liittyvän kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja ns. ”take away” elämäntyyliin. Tiedotusvälineet Suomessa ja maailmalla ovat tarttuneet merten roskaantumiseen aiheena hanakasti, ja toisinaan välittäneet harhaanjohtavaa ja kauhukuvia maalailevaakin tietoa. Keskustelu meriympäristön roskaantumisesta Itämeren piirissä on vasta alkanut, ja nyt on oikea hetki laittaa faktat kohdalleen ja esitellä oikeanlaisia työkaluja millä yhdessä päästään ratkomaan ongelmaa. Jokainen voi jo pienilläkin teoilla vaikuttaa ja olla mukana vähentämässä meriroskaongelmaa.

3. Mihin projekti tähtää? / Miltä ratkaisunne näyttää?

Roskaantuminen poikkeaa monista muista Itämereen kohdistuvista uhkatekijöistä, niin sanotuista paineista siinä, että siihen voivat kansalaiset vaikuttaa monella eri tavalla omalla toiminnallaan. Hankkeen kärki on tiedon levittäminen ja sitä kautta meriympäristön tilan parantaminen. Tietoa halutaan jakaa erityisesti nuorille, yläkouluikäisistä vanhempiin. Sekä Itämeren ympärysmaiden (HELCOM) että Koillis-Atlantin yleissopimuksen (OSPAR) piiriin kuuluvien maiden laatimissa alueellisissa roskaantumisen toimenpideohjelmissa on tiedottaminen nostettu yhdeksi tärkeimmistä roskaantumista vähentävistä toimenpiteistä. Kirjaprojekti tähtää ajantasaisen tiedon levittämiseen merten roskaantumisesta, sekä antamaan kansalaisille työkaluja omalta osaltaan vähentää roskaantumista, ja sen vaikutuksia merissä.

4. Miten projekti myötävaikuttaa Itämeren tilan parantamiseen?

Nyt suunnitteilla oleva kirja kokoaa yhteen jäsennellyn tietopaketin Itämeren roskaantumisen tilasta tällä hetkellä ja Itämeren herkän ekosysteemin erikoispiirteistä. Kirja kuvaa roskaantumisen haittavaikutuksia niin meren eliöstön kuin kansalaisen näkökulmasta ja antaa työkaluja, joilla tilannetta voi parantaa. Kirjaan tutustuttuaan lukijalla on tietoa roskaantumisen tilanteesta Itämerellä, sellaisena kuin sen tällä hetkellä tunnemme. Lukija on myös saanut tietoa siitä, miten erilaiset valinnat ja kulutustottumukset vaikuttavat roskaantumiseen suoraan ja välillisesti, ja erityisesti miten itse voi vaikuttaa asioihin. Kirja haluaa rohkaista jokaista tarttumaan toimeen Itämeren roskaantumisen pysäyttämiseksi.

Äänestysaika on päättynyt

Muita kilpailijoita vuodelta 2015

Typenpoiston parantaminen jätevedenpuhdistamoilla

Typpi aiheuttaa Itämeressä monenlaista haittaa. Ammoniumtyppi on eliöstölle myrkyllistä ja kuluttaa happea. Nitraattityppi taas rehevöittää merta.

Täktominlahden ennallistaminen

Kääntääksemme negatiivisen kehityksen, käynnistimme operaatio Täktominlahden vuonna 2010.

Itämeri-palapeli

Itämeren tilan parantaminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä tietoa ruohonjuuritasolla tehtävän työn merkityksestä.

Itämeri-lähettiläsvierailut kouluissa

Projektimme tavoitteena on järjestää puolentoista vuoden aikana 600 elämyksellistä Itämeri- lähettiläiden pitämää oppituntia peruskouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa eri puolilla Suomea.

Mekaaninen eliönesto

Itämeren alueella veneiden pohjiin kasvaa levää ja merirokkoa, joiden kiinnittymistä estetään ympäristölle haitallisilla eliönestomaaleilla.

Lapsilta lapsille

Projekti tähtää siihen, että lapset itse löytävät Itämeren hienouden ja haluavat esitellä sen muillekin.

Itämeriviikko 2016

Munkkiniemen yhteiskoulu sijaitsee kivenheiton päässä Munkkiniemen rannasta. Itämeri on lähiympäristömme, jonka hyvinvoinnista haluamme pitää huolta.

#ihanaitämeri

Haasteena on luonnollisesti Itämeren tila, sen rehevöitymisen estäminen ja sitä kautta lajien suojelu ja toki virkistyskäytön mahdollistaminen myös jatkossa.

Saaristomeren Lähikalahanke

Ravinteiden liiallisesta määrästä johtuva rehevöityminen on yksi Itämeren ja Saaristomeren suurimmista ongelmista.

Lasten Itämeri-protesti 2016

Lasten mielipiteet saavat liian vähän näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja siksi heidän näkökulmansa jää päätöksenteossa lähes huomiotta.

Typenpoistolaite Saaristomeren vesiviljelylaitosten ravinnepäästöjen rajoittamiseksi

Saaristomerellä vesiviljelyksen, kuten kalankasvatuksen, seurauksena mereen joutuu ylimääräisiä ravinteita. Meressä ravinneaineet aiheuttavat esimerkiksi rantojen levien liikakasvua.